Moikka!
Vaikka uusi blogi tämä onkin, en jaksa kertoa mitään tarinaa tähän alkuun. Aloitan suoraan ihan kuin tavallisen postauksen!
Osallistuin toissapäivänä Isac Elliot -kilpailuun, missä olisi voinu voittaa vaikka mitä. En kuitenkaan voittanu ja siitä tuli toosi paha mieli, vaikka harvat sai palkinnon.
Rupesin kuitenkin miettimään mun, Neten, Hannen, Millan ja Jennan suunnitelmia keikalle ja sain siitä vähän paremman olon. En kerro täällä niitä, koska en haluu että kukaan matkii meitä.
Ekalla tunnilla oli matikkaa - en meinannu tajuta mitään ja istuin vaan aivot pihalla tuolissani. Sitten pääsin kuitenki jotenkin mukaan ja aloin laskemaan.
Ulkona sitten osaa olla kylmä. Palelin pakkasessa välitunnit pihalla yksin, en oo tänään ollut oikein kaverituulella. Tajusin, etten varmaan ikinä tuu tapaamaan Isac Elliotia vaikka oon yrittänyt aina uskoo unelmiin. Eikä se yritys lopu, vaikka läpi roudan ja pakkasen ootan! Siihenkin sain helpotusta yhellä keinolla, joka olisi äärettömän ihanaa jos se totetuis! Muistakaa aina uskoo unelmiinne, niin aion minäkin! ♥
dream big, siiri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti